Minähän olen potenut selkääni nyt kuusi viikkoa, ja lopulta valvoin yöt kipujen takia, mikä oli ihan kamalaa, sekä kipu että unettomuus. Nimittäin pitkään samassa asennossa oleminen ja pitkään makaaminen ovat kaikkein varmin keino lisätä kipua, ja siksi yöt ovat pahoja, kun ei sitä seisaallaankaan jaksa olla yötä päivää. Pakko olisi saada levätä ja nukkuakin.
Sainkin sitten tosi vahvan lääkkeen, jolla pystyin nukkumaan kivusta huolimatta, mikä oli ihanaa.
Mutta koska maksa-arvoni olivat jo ennestään koholla, minun piti käydä tällä viikolla verikokeessa, että nähtäisiin, onko kipulääkitys nostanut niitä lisää ja voinko enää syödä lääkkeitä. No, niinhän siinä kävi, että nyt ne maksa-arvot olivat moninkertaiset siihen nähden, mitä ne saisivat olla. Järkytyin pahanpäiväisesti, kun näin ne lukemat. Lääkärin soittoaika on vasta huomenna, mutta ilman sitäkin on selvää, että lääkkeitten syöminen loppuu nyt...
Olin eilen masentunut ja kiukuttelin Jumalalle, että pitääkö tässä nyt ruveta leikkimään jotain sankaria, joka kestää kipua hymy huulessa hallelujaa laulaen eikä sekoa valvotuista öistä. Ei tullut mieleenkään, että Jumala voisi auttaa mitenkään.
Illalla totesin heti, että pitihän se arvata: eipä se uni nyt tule eikä selkä kestä edelleenkään makaamista. Mutta lopulta yllättäen uni kuitenkin tuli - ja aamulla herätessäni tajusin nukkuneeni ruhtinaalliset 8-9 tuntia! Ihan ilman lääkkeitä! Herätessä ei tuntunut kovin paljon kipuakaan, vaikka olin maannut paikallani niin kauan! Nyt kun olen noussut uuteen päivään, kipuakin tuntuu taas välillä. Mutta päivällä sen kanssa pärjää paremmin, koska voi liikuskella aina kun jaksaa, mikä helpottaa oloa.
Kiitos Jeesus! Tuntuu kuin olisin saanut yöksi taivaallisen puudutuksen! Minulle näytettiin, että eivät lääkkeet ja muut inhimilliset keinot ole ainoa apu. On olemassa myös Jumalan apu! En tarkoita, että kenenkään pitäisi jättää lääkkeitään syömättä, mutta jos nyt käy vaikka näin kuin minulle, ettei niitä jostain syystä voi eikä saa syödä (tai jos jollakin ei kerta kaikkiaan ole rahaa lääkkeisiin), niin kyllä Jumalakin voi silloin auttaa.
Olipa asia mikä tahansa muukin kuin sairaus, niin silloin kun ihmisen mahdollisuudet loppuvat, Jumalan mahdollisuudet alkavat!
Tietysti tämä oli vasta yksi yö. Mutta nyt uskon, että Jumala voi tehdä jotain vastaavaa toisenkin kerran. Eikä meidän onneksi tarvitse murehtia monta yötä tai päivää kerrallaan. Päivä kerrallaan, yö kerrallaan ja hetki kerrallaan tämä elämä on tarkoitettu elettäväksi!
Eilinen on mennyt, huomisesta emme tiedä, mutta tänään auttaa Herra!